Astun lumoukseen työntäessäni käteni saveen, tarttuessani siveltimeen, tunnustellessani uutta lankaa.. tämä blogi on puuhieni päiväkirja. Tervetuloa!

keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Isoäidinneliö tiskirätti

Joku buumi on tehdä itse tiskirättejä,
ihmiset tekee toooosi kivoja.

Olen ihan lääpälläni niitä katsellut.

Ja kun törmäsin kaupassa itsekin bambu - lankaan,
ja vielä oman väriseen, niin eihän siinä sitten muuta voinut
kun ottaa se mukaan.


Kotona vasta huomasin 
että mulla ei todellakaan ole sopivaa koukkua.

Miten se voikin olla mahdollista,
koska niitä on mulla oikeasti paljon...?

Mietin mallia ja päädyin isoäidin neliöön..

Sillä vaikka en muista mummon koskaan virkanneen,
niin tämä ruudukko tuo mummon kuitenkin mieleeni.

Niin elävästi, kun hän vielä olisi luonani.


Surruttelin sitten menemään nelosella,
vaikka se puoli milliä olikin liian iso.

Tulee ainakin kuohkeaa jälkeä!


Mietin että milloin lopettaa,
melkein koko kerän nakutin menemään.

Tulitikkurasioita ei ole koskaan käsillä kun tarvittaisiin.

Omppu saa ajaa samaa asiaa..


Pikkasen fiilistelyitä..


Tästä voisi vaikka tehdä kesäneuleen,
tuntui niin mukavan pehmoiselta..


Tässä sitten märäksi kasteltuna ja kuivemmaksi puristettuna.


Yllätyin itsekin kuinka hyvältä rätti tuntui!

Ihan eri kun joku nimeltä mainitsematon jota on tullut ostettua.


Eikä tuo pahalta näytä hanan päälläkään..

(huomatkaa kuinka tiskiharjakin mätsää nyt yhteen)


Oikeasti rätin paikka on tiskikaapin ovessa,
mies heti kommentoi jos jätän hanan päälle.

Mutta eihän sitä kukaan täältä näe?


Saiskohan sapiskaa jos jättäisi tämän vain näin rennosti altaan reunalle?

3 kommenttia:

  1. Olen ihastunut näihin bambusiin rätteihin, toimivat hyvin. Isoäidin neliö onkin hyvä malli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy myöntää että yllätyin isosti siitä kuinka hyvältä ja toimivalta tuo tuntuu! Täytynee tehdä lisää :-)

      p.s. huomasin että olit saanut tiskirätin palkinnoksi, onnittelut! (oisit viltauttanut avattuna?)

      Poista