Astun lumoukseen työntäessäni käteni saveen, tarttuessani siveltimeen, tunnustellessani uutta lankaa.. tämä blogi on puuhieni päiväkirja. Tervetuloa!

sunnuntai 31. elokuuta 2014

Maalauksia

Ompelu vie tilaa puuhahuoneestani nykyään,
ja mietinkin mistä luopuisin..
Maalaus on jäänyt viime aikoina vähäisemmälle sijalle,
ja se vie aika paljon tilaa tuosta huoneestani.

Mitäköhän laittaisin polttoon,
mille hankkisin kehykset ja etsisin paikan?


Harmi kun nämä näyttää aika laimeilta kännyllä kuvattuna.


Ei sille kuitenkaan mitään voi.


Ja ispistä kuvata kunnolla ei ole.


Värien syvyys jää näkemättä.


Ehkä arvon poltettavat ja kehystettävät?



lauantai 30. elokuuta 2014

Tunika harjoittelut jatkuu vaan... plus sekametelisoppaa..

Tunikan tekemisen harjoittelut jatkuu vain..

Ruskea on Helmitaulukuosia ja se on joustofoteeta,
sekä ihan ensimmäinen joustofroteesta ompelemani.
Siinä olikin pikkasen harjoittelua,
ja melkein kaikki mikä voi mennä pieleen,
myös meni..

Ensimmäinen versio helmitaulusta,
se siis venähtää ihan eri tavalla kuin trikoo..!


Taskut on eri korkeudella 
(miten mä kaikista mittailusta huolimatta onnistuinkin???!!!)
ja kaikkia muita kohtia paitsi hihoja on purettu ja ommeltu uudelleen.
Ompelujälki sitten.. no en todellakaan kuvaa tätä nurjalta puolelta! :-D


Mutta lopulta, 
kaiken kaikkiaan tästä tuli ihan kiva!
Ihastuin tähän pinkkiin resoriin ihan kympillä.


Sipuli sitten.. kokeilin ensimmäistä kertaa rintamuotolaskosta..
..*huooooh*..
Ei mennynnä ihan putkeen..

Mutta muuten tämän kanssa oli isoja tunteita.
Pappani tykkäsi sipulista,
söi sitä mielellään raakana.. 
...tomaatin kera.


Tämä oli ensimmäinen jonka lapussa lukee
"Rakkaudella tehty"
ja sen laitoin siihen Pappaa ajatellen.
Pappaa jota on iso ikävä kun omenapuun kukat kukkii,
näen lehmiä tai tukkiauton tai raakaa sipulia..
Nuo asiat jotka tuovat meille rakkaat,
pois nukkuneet mieleemme isosti,
ne ovat tärkeitä.


Tässä vielä murheenkryni- helmitauluni,
josta tykkään kuitenkin..


Ja Sipuli..


JA mitä muuta,
hieman heikosti olen blogannut
vaikka kuinka itselleni lupasin pitää 
päiväkirjani ajan tasalla.. 
..jotenka sitten näistä muita puuhia:

Tässä vaiheessa on ensimmäinen fleece-takkini,
ihan raakileena,
sillä on vuoren kokoinen mahdollisuus 
joutua ufo-nukkaukseen ja unohtua sinne..


Tässä on sitten mun ikkuna-projektia,
eli talomme vanhat ikkunat joita maalailen
koska niille on paikka pihalla "möksässä"
joka valmistuu hiljalleen..


Piti sitten kuvata tämäkin.
Eli taideliikkeestä ostamani sivellin on ihan parasta tässä hommassa.


Pipo-neitsyyskin tuli korkattua,
ja tuossa omatekemässä kaavassa riittää vielä muokattavaa.
Sen sijaan kämmekkäistä tuli tosi hyvät! 


Tein pipon siis SavaWaynä,
eli virtuaalinen "ompelukerho" teki samasta kankaasta
samaan aikaan perjantai-iltana jotakin..
Kuvasin pipon ja kämmekkäät yöllä ja tietysti ne jäivät 
kettiön pöydälle.. mies oli mennyt jo nukkumaan silloin.
Ja kun hän aamulla heräsi, nappasi pipon päähänsä.
Aamukahvilla sitten tarjosi pipoani takaisin
"ettei sun kallis pipo mee likaseks".
Ei ollut tajunnut että mä olin sen tehnyt,
"kun siinä oli se merkkikin". 
Kehoitin katsomaan merkkiä, siinähän lukee "itse tehty" :-D
Annoin siis miehen käyttöön ensimmäisen itse tekemäni pipon.
On se aika söpö. Siis miäs :-D
Katsokaa vaikka:


Iltaisin on tullut virkattu ja neulottua huopuvia,
niistä sitten toisen kerran kun olen saanut ne huovutettua.

keskiviikko 20. elokuuta 2014

Tunikaa pukkaa vaan..

"Eurokankaan palalaarista moi!
Ompelijani ei halunnut enää uhrata ihanuuksia testeihin,
joten meistä joista piti tulla harjoittelu-legginssit tulikin tunika!"


NYT on massulle tilaa!


Ei sitä piilottaa voi,
muttei sitä korostaakaan tarvitse ;-)


Juu, toimii!


Vähän pidempää hihaa jo,
kun alkaa olla viileitäkin päiviä.


Minä, joka aina olen ollut sitä mieltä, 
että
"Paree sinnepäin kun ei ollenkaan"
alankin olla aikamoinen milliville tässä ompelutouhussa.

Ärsytti kun en kankaan vähyyden vuoksi voinut kohdistella,
seikka jota en ole ennen edes huomioinut millään lailla.

Kangasta ei riittänyt edes kaula-aukkoon,
johon olisin halunnut. 
Resori on ehkä pikkaisen silmiin pistävä?


Tää legginsi-kankaaksi suunniteltu onkin aika kiva tunikassakin.

Taskut pelittää muuten joka kerta paremmin ja paremmin!

Ja se lappukin menee saumuriin aina vaan vähemmillä miettimisillä.




Helman olen vain kääntänyt ja ommellut peittarilla.
Se tahtoo kääntyä helposti.
Pitäisiköhän siihen tehdä kuitenkin ihan kunnon käänne?


No nyt käyn sen edellisen työn kimppuun,
sen josta tuli ihan liian iso..
..jos saisin pienennettyä s-o-p-i-v-a-k-s-i...
.
.
.
.
.
.
.
.

....paitsi että tää jatkuukin...
.
.
.
.
.

Laitin tuon tunikan heti kauppareissulle,
ja kas vain,
tuntuikin jotenkin oudolta...
...liian lyhyeltä!

Mietin että mitä ihmettä..
ja muistinkin että olin laskenut tän pituuden niin,
että tässä olisi pussihelma!

Joten purkuun meni helma..

MIKSI siis MIKSI peittarin tikki purkaantuu niin helposti,
silloin kun sen EI tarvitse purkaantua...
..eikä millään silloin kun tarvitsee..??!!

No joo,
loppukuvat:


Tälläinen siitä sitten lopulta tuli!


Pysyy helma alhaalla.


Hymyilyttääkin vaikka kello on jo vaikka mitä,
ja perhe ruokkimatta ;-)

No kokkailemaan 
ja 
harjoitukset jatkuu myöhemmin!

Pitsi tunika

Kun näin nettikaupassa tätä pitsi- kuosia,
niin pitihän virkkaajan het sellaista hankkia..

Kaavana Onion 2035 
hyvin pienin muokkauksin.


Taskukin onnistui!


Ja sain jopa sujautettua lapun ompeleiden väliin 
ihan oikeaan kohtaan!


Tää on ihana!

MUTTA
yksi pieni juttu..



Kahdessa ylimmässä kuvassa
vedän vatsaa sisäänpäin..

..seuraavissa sitten se todellisuus:



Juu.. tein makkarankuoren!

KELE!
Liian pieni koko,
vaikka kuinka olin mittaavinani!

Paljonkohan pitää pudottaa ensi kesäksi,
jotta se näyttäisi tältä?


Kaappiin odottamaan hoikempia aikoja.. :-(


Seuraavan tein sitten reilun kokoisen,
ja sekin meni mäkeen..
...siitä sitten toisen kerran..

Ompeluharjoittelut ja kaavan sovitukset jatkuvat..

sunnuntai 17. elokuuta 2014

Siskon tytölle

Sisko tuli kylään lapsineen,
ja tyttärensä löysi ompeluhuoneen lattialta UFOn 
eli tämän Savan veivauksesta vanhan tutun:
jota hetkisen kyllä käytin,
mutta koska alaosa kuulsi läpi
niin sinne muiden ufojen kanssa se jäi lojumaan.

Siskon tyttö tykkäsi siitä,
joten mietin hetken ja aloin kokeilemaan vapaata saksimista,
ja yhtä vapaata saumurilla surauttelua.

Siihen kun lisäsi hieman mustaa trikoota EK;n palalaarista,
sekä mustaa resoria,
niin neiti tykkäsi kovasti
ollen koko ajan seuranani ja ihaillen ompeluhuoneeni lattialle
kasautuneita kankaan kappaleita.

Lopulta olikin muotikuvausten aika!

Koirathan lähti mukaan,
ja matkaevääksi pieni pulla :-D


Ihan itse tehdyt jalkakorut
niistä lattialla lojuneista kankaan paloista..


Ja sitten se poseeraus!


Kyllä tätä voi käyttää!


Ja sitten se erittäin tarpeellinen juttu..
..nimittäin neidin puhelimelle sopiva pussukka,
johon itse valikoimalla löytyi varastoistani
rauhanmerkki-nappi.


Samsung sisälläin.. 


Ja tää oli muuten se lanka:


Yhtä hymyä?


Pyysin siskoa lähettämään jonkun vanhan mutta sopivan paidan,
jos tekisi jonkun tämän lisäksi..
...sellaisen jossa käyttäisi ihan kaavaa eikä menisi ruttuun kainaloista ;-)

perjantai 15. elokuuta 2014

Mr Saumurin huolto

Saumuri on leikannut huonosti jo jonkun aikaa,
ja eilen illalla se sitten alkoi repimään kangasta leikkaamisen sijaan.
Huoltohan tuolle koneelle on teetetty yli vuosi sitten,
käytin siis liikeessä silloin ja hintaa oli 75 euroa.

Mietin mitä sille itse voisi tehdä
ja netissä silmiin osui tälläinen juttu:

Pyysin miestä apuun, ja hän myös luki tuon bloggauksen.
KIITOS sinulle Sanna Tomukorpi! 

Aloimme hommin..

Kone verstaalle..

Ja tutkimaan mitä sieltä sisältä löytyy..


Miäs puhalteli paineilmalla puhtaaksi.



Pikkaisen sitä harjaakin kokeiltiin.

itse tehty saumurin huolto

Joka paikkaa se tutki
ja vähän väliä kommentoi
"Ahaa!"
Kun löysi uusia koloja ja onkaloita.


Sisällä oli ihan selvästi käytetty vaseliinia voiteluun.


Miäs tutki liikkuvat osat.


Ja sitten öljyä.


Pienen pieni ompelukoneöljypullo ei kelvannut hälle.



Kaikki liikkuvat osat löytyi heti.
Konemiähiä tuo mun miäs!


Tätä sinne saumuriin laitettiin.


Saumuri on pienkone :-)


Miäs löysi luukkuja joita en ollut itse ymmärtänytkään.




Kaikkialle öljyä..




Ja sitten se terä..


Miäs totesi että ongelma on alaterässä, joten se irti.


Hiekkapaperi ei tässä tapauksessa riittänyt,
minkähän yli olin ajanut?


Kulman mittaus.


Ja järempää systeemiä kehiin..





Yritin kovasti saada kuvaa jossa kipinä lentää,
ja vihdoin ja viimein siellä kuvassakin yksi kipinä on..


Viimeistelyä.


Tämän kanssa mittaili miäs vähän väliä.


Ja terä paikalleen..


Ohjekirjasta vielä varmistus että miten se terä olikaan siellä paikallaan.


Pikkasen vielä villalankaa vilautetaan..


Sitten vielä langoitus ja neulojen vaihto.


Testiommelta, hyvin pelittää!


Juu, nyt toimii ja tämän tutkimusmatkan seurauksena 
osasin itsekin säädellä tikkiä paremmin kuin aiemmin!


Valmis taas hommiin! 

Entistä viisaimpina,
en nimittäin ole koskaan ennen tutustunut saumuriin sen paremmin.
Nyt löytyi muutama vipu joiden avulla säädellä tikkiä vielä paremmin.
Jes!

Ihana mun miäs :-)