Astun lumoukseen työntäessäni käteni saveen, tarttuessani siveltimeen, tunnustellessani uutta lankaa.. tämä blogi on puuhieni päiväkirja. Tervetuloa!

maanantai 30. kesäkuuta 2014

Esterin perhana!

Kattokaa ny mitä se teki: 

Kyseessähän oli siis Esteri -ontelokude joka on 100% akryyliä.
On kärsinut kädet ja koukkukin irtisanoi homman.

Miehen sormetkin on joutunut koetukselle..


Tuo kude kun tarvii polttaa päästä, 
ettei lähde purkaantumaan.


Muovikoukku sitten pelitti loppuhomman ajan. 
Addi on vielä kuivumassa.
On mulla ihana miäs kun pelastaa pulasta vähän väliä..

Mutta tää Tico ei ois antanut mun kuvata ollenkaan..


Tein näes tälläisen lehtikorin..

Ei ollenkaan mun parhaita töitä,
tosin ei nyt ihan kämmittykään.

Nimittäin toimii..


Sille aiemmin tekemälläni lehtikorille kävi aina kuten alakuvassa.
Se jäi sinne lehtien alle kun ei ollut tukeva. 
Poika sitten nappasi ne käsiinsä ja kantoi koko nipun keräykseen,
vähän niinkuin "tosta noin vaan". 
No se lähtee viikon päästä inttiin. 
Mä joudun ihan itse viemään lehdet tästä lähin.
(ja tyhjentämään astianpesukoneen :-( )


Tähän tuli nyt sitten pitemmät hihnat,
voin nostaa tän olkapäälle ja kantaa helpommin.

Mittojen mukaan tehty,
just nappiinsa osuu lehtikoloon!


Tico se ei ois kyl hetkeäkään paikallaan.
Sillä on ihan selvästi huomionpuutetta :-)


Jotta terveisiä Ticolta myös!

maanantai 23. kesäkuuta 2014

Mallinukke / sovitusnukke omilla muodoilla

(LISÄYS: loppuun laitettu muutama vinkki)


Tää on taas niin sarjassamme
"seikkailuni pinterestissä".

Sain päähäni tehdä sovitusnuken itselleni,
ihan omilla muodoilla ja poimuilla.
Ja edullisesti tietysti.

Aikamoisen seikkailun jälkeen löysin alkuperäisen ohjeen,
se löytyi Burdan sivuilta ja sinne pääsee tästä:

Idea oli siis että vanhan t-paidan päälle laitetaan ilmastointiteippiä,
eli jesaria ja kiedotaan nainen sillä.
Mieheltä meni hommaan noin 20 minuuttia,
ja voin kertoa että hiki valui norona joka paikasta
jo siinä ajassa.

Mutta lopussa kiitos seisoo:


T-paita nousi teipatessa syystä tai toisesta,
joten kaulan lisäksi sitten myös alaosaan laitettiin
kelmua jatkamaan..



Seuraavaksi sitten leikattiin selkä auki,
vau mikä helpotus!



Koska olin niin hikinen, niin homma piti keskeyttää
ja torso sai kuivua seuraavaan päivään.

Sitten sitä täyttämistä,
sekä kaulan ja käsien kohtien teippaamista umpeen.


Aika vampula,
piti ihan keskittyä tekemiseen kunnolla.


Kyl se mun kropalta näyttää!


Seuraavaksi oli vuorossa lampun jalan osto,
koska sellaista ei löytynyt mistään nurkista.

Kierrätyskeskuksesta kolme euroa.


Tää olikin vaikein osuus.
Yritin saada torson niin täyteen ettei se painuisi mistään..
joten siitä tuli aika painava. 
Yllättävän painava.
Viisi tyynyä ja kuudeskin olisi mennyt, kai.
Täytin lattialla niin että lampun jalka jäi tuonne sisään..

Lopussa sitten pahvia sinne alle, ja 
lisää teippiä..


Pari rullaa jesaria meni kaiken kaikkiaan.

Tässä tää on valmiina..


Miehen mielestä tissit on pienemmät..??
Ja takamus on kuulemma toispuoleinen..

itsetehty sovitusnukke

Puhumattakaan siitä että lopulta torsoni könöttää eteenpäin..
..mistä johtuen se on hieman epävakaa..

Mutta olenhan miekin hieman etupainoitteinen ;-) 


Nyt se on valmis,
eikun testiin vain!





J.K. testasin keskeneräiseen virkkaukseen heti tuoreeltaan. 
Oikein hyvin pystyi sovittamaan,
nuppineulat pysyy hyvin jne. 
Toinen tissi on kyllä livahtanut jostakin syystä alemmas kuin oikeasti on.. ;-)
Mutta heti sellainen fiilis että tosi hyvä kun tuli tehtyä!


LISÄYSVINKKEJÄ TEKIJÖILLE:
- varaa riittävästi aikaa
- varaa aikaa myös jäähdettelyyn
- älä siis tee kumana päivänä jotta pääset välillä ulos viloittelemaan
- varaa juotavaa, teipattana oleminen on hikistä puuhaa
- varaa teipparille kärsivällisyyttä
- älkää venyttelkö teippiä, 
eli ei suoraan rullalta se muokkaa helposti 
muotoja ei-toivottuun muotoon, 
vaan asetelkaa ne teipit paikalleen
- varaa sisälle laitettavaa pehmustetta tarpeeksi
- tää ei oo suitsait-juttu vaan vaatii sitä kärsivällisyyttä

- lopussa kiitos seisoo, eli itselle tämä on näppärä apuväline
sovitettaessa melkein mitä vain itselle tehtävää

maanantai 9. kesäkuuta 2014

Kämmäilty taideteos

Jälleen pinterestä bongattu idea..

Tarkoituksena oli sulattaa vahaliintuja,
ja jälleen olisi tullut kaunis pinta..
..tämä ja edellinen juttu olivat näitä
lapsille tarkoitettuja sadepäivän juttuja.

Ei muuten taivu mun käsissä,
taisi hiustenkuivaajassa olla liian vähän tehoja..

Ja tässä mun tuotos..

Eli ei onnistunut!

Koska vahaliidut olivat käsillä,
ja paperi valmiiksi pilalla,
minä vähän leikittelin raaputtamisjutulla.
Täähän on peruskoulussa opittu:


Siitä tuli aika kiva,
ja ainakin siis loppujen lopuksi jäi
kuitenkin
hyvä mieli.


Mitähän seuraavaksi,
ettei vain tarvitsisi tarttua tuohon
keskeneräiseen työhön..
..joka on alkanut ottamaan aivoon..!

sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Yökkäripäivän taiteiluja

Yökkäripäivä

Tarkoittaa mulla sitä,
että tänään ei tehdä mitään.

Ollaan vaan.

Ja monesti käy sitten niin,
että yöpaita on maalissa tai jossakin muussa..
..kun ispiraatio saa valtaansa..

Tänään bongasin pinterestistä vesiväri - suola -idean..



Levittelin siis märälle paperille vesivärejä,
ja suolaa päälle. 

Suolan pitäisi imeä väriä itseensä,
ja tuloksena kauniita väripintoja.

Mulla tietysti maali ehti kuivua,
joten suhauttelin sitten suihkepullosta lisää vettä..

Tässä näkee, 
miten värit himmeni mulla:



Kivoja pintoja suola kyllä toi:



Jätin ensimmäisen työn kuivumaan,
ja laitoin hieman enemmän väriä seuraavaan:







Sitten olikin jo aika poistaa suola ensimmäisestä,
jo kuivuneesta työstä..

..se olikin niin tiukassa,
että vaikka juuriharjalla vetelin,
niin vielä jäi suolaa siihen!





Ajattelin sitten, 
että kokeilen irroittaa suolan tästä seuraavasta,
ennen kuin se on kuivunut kunnolla..


No siitä tuli lopputuloksena likaisen harmaa paperi,
jonka sitten suihkulla huuhtelin puhtaaksi.

Kokeilen toisen kerran sitten lisää..

..ehkä.

keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

Juhannusruusu matto

Non niin, ensimmäinen Juhannusruusu- mattoni 
ja näinhän siinä sitten kävi...!!!!

Ei olisi montaa sakaraa vaille ollut,
kun kude loppui.... :-(


Suoritin pikkaisen laskutoimituksia,
ja totesin että saan maton valmiiksi..
..osittain ainakin..
..jos puran viimeisen seitsemän pylvään rivistön..

Purkaminen on aina niin..
*huooooh*


Miä kun hermostun niin teen helposti virheitä,
jouduin sitten purkamaan pikkasen muutenkin.
Jotenkin niin normitouhua..

Tähän kuvaan yritin saada tekemistyyliäni,
matto lattialla niin että puolet on sylissä,
reunasta käännetty syliini.

Työkaluna kasin addi.


Yritin ottaa kuvaa siitä miten koukku on kädessä.
Käsiote on oikea, mutta nyt huomaan että ranne on kuvassa kääntynyt.
Tehdessä olen hyvin tarkka siitä että ranne on suorassa,
koko käsi liikkuu kudetta virkatessa.
En halua vammoja..


Klo 01.45 viime yönä itsepäisyys palkittiin.
Juhannusruusuni on valmis!

Mutta se on ryppyinen,
tähän tuskin sumutinpullo tepsii,
joten otin sitten maton suihkuun kanssani.


Juu kyllä,
kosteus toimi jälleen 
ja matto asettuu kauniisti lattiaa vasten.

Se on vielä hieman kostea,
joten kuvan otin ulkona terassilla.


On se kaunis!

Ja sitten pieni vilautus,
siellä nämä Juhannusruusuthan
ovat olleet välitöitä.

Mulla on taas sellainen "Iisakin kirkko" tekeillä,
josta piti hetken aikaa levätä..

Joskos tämän saisi sitten valmiiksi 
vaikka tässä kuussa...?



tiistai 3. kesäkuuta 2014

Uh huh kuteita!

Joskus sitä saa aikaan sotkua ihan kiitettävästi! 


Työn allahan olivat vihdoin ja viimein nämä vyyhdit / kasat:

Joita on siskokin käynyt setvimässä:



Oho, kuva kääntyi,
otanpa uudestaan:


Tuossa näkyvillä tulossa olevaakin tuotosta,
Fonzin koipien alla..

..mulla on ihan pikkasen sellainen olo,
että riittääkö kude koko mattoon..
...iiiik..!

Aika monta päivää meni sitten, 
ja aikaakin vuoden verran,
ennen kuin ne vihdoin olivat tälläisiä:


Keriminen ei sujunut ihan noin vain,
piti ihmetellä ja kiroilla sotkeentuneen kuteen kanssa
useammankin kerran.

Niissä oli aika paljon solmuja,
varsinkin vihreässä.

Ne yhdistin tällä tavalla:



Sorry taas kääntyitä kuvia,
toivottavasti näistä saa selvää..

Sujauta nyt turkoosia edustava puoli kerästä läpi!
Lopputulos näyttää tältä:


Laitin kaksi eri väristä malliin,
jotta helpommin näkee mitä tein.



Liitoskohdasta tuli siisti eikä sitä työstä huomaa,
jos ei vasta varten ala tutkimaan.


Muutamasta pidemmästä jämästä tein koirille jotakin kivaa..


Kaupoissa ei edes myydä sopivan kokoisia naruja meidän koirille.
Olen näitä tehnyt jo jonkin aikaa,
niiden kestohan on rajallinen..
..tämä on ensimmäinen matonkuteesta,
aimmin olen vain ostanut paksumpaa narua.

Toinen on toisessa päässä kiinni,
ja toinen toisessa, ihan tohkeissaan.

Koirat nauttivat!