Instragramin viemää..

Voi kuulkaa, 

nyt on tää blogi jäänyt pikkasen taka-alalle.

Mun blogger-sovellus puhelimessa on tökkinyt useamman kerran,

ja menin eksymään Instan ihmeelliseen maailmaan..

..mut löytää siltä ihan omalla nimellä,

ja sinnehän nää käsityöt nyt tahtoo kertyä..

Mitäs sitä on tullut tähän aikaan vuodesta tehtyä,

kun #villasukkia!

Perusmustaa vanhimmalle pojalle..

Ihanan värikästä ihan itselle..

Nämä #teetee;n langoista tehdyt sukat on nytkin jalassa..

Pikkasen ihanaa palmikkoa..

Samasta kerästä riittää lapsenlapsen sukkiin myös..

Edelliset ruokalaput alkaa oleen jo aika kulahtaneet..

Tämä tunika on kokoa 92 ja se on merinovillaa..

Sama 92 kokoa trikoota, puuvillaneulosta ja joustofroteeta..

Tämä paita on menossa myyntiin hyväntekeväisyyshuutokauppaan,

joka pidetään 9.10. facebookissa, tuotto kokonaisuudessaan Roosa-

nauha- keräykseen:

Tän kuvan ei pitän tulla tänne, mutta olkoon..

Pikkasen huvimajan kynttiläasetelmaa kultakala-maljassa..

Tälläisen pinon vaatetta tein itselleni jonkin aika sitten,

kuusi alimmaista on legginsejä ja kolme päällimmäistä tunikamekkoja..

Olen mä virkannutkin..

Ja sain ommeltua näihin pari vuotta neulomiini tyynyihin vihdoinkin vetoketjut,

että ne pääsivät työhuoneesta pois pölyttymästä ja käyttöön..

Loput onkin sitten siellä instassa...

..sinne kun on vielä helpompi laittaa nämä tekemiset talteen..

Ihanaa raikasta syksyä!

Ihana Paratiisin Puutarha!

Lemppari kuosini.

Paratiisin Puutarha

Kuosin suunnittelija:

Leena Renko

Kangasta on saanu ostettua Verson Puodista.

Rakastan tätä!

Kuumeen jälkimainingeissa ähelsin ja puhisin,

hien noustessa puolikuntoiseen pintaani..

..sen mitä olin suunnitellut jo jonkin aikaa..

Tässä kuistilla otetussa kuvassa näkyvät kankaan värit ehkä parhaiten.

Ja paikka tälle metri kertaa 1,2 metrisille taululle löytyi olkkarista:

Tykkään!

Toivottavasti eivät koskaan teetä tätä puuvillaa samanlaisena harmahtavana,

kuin hiljattain julkaistu trikoo oli..

..koska se sopisi niin monenlaiseen sisustukseen,

ja jokaiseen talomme huoneeseen..

..pitkiksi verhoiksi tietysti..!

On se raikas ja ihana..

..tosin nyt tuntuu siltä että sohvalle tarvitsi ehkä uusi tyynyjä..

Seinätarra

Mulla joskus kestää jotkut jutut suunnilleen ikuisuuden.

Esimerkiksi tämä seinätarra..

..se odotti mieleni rohkaisua useita viikkoja.

Tarrat ovat nimittäin joskus tosi vaikeita! 

Ihan totta, väliin jää ilmaa ja menee vinoon ja repeilee ja ja..

Joten muhittelin tätä mielessäni aika pitkään.

Löysin tämän tarran paikallisesta sisustusliikkeestä hintaan 5,90 

Seinä on puhdistettu, 

ja olen mitannut sydämen muotoisen tarran oikean paikan

ottamalla mittaa vieressä olevasta ikkunasta.

Ettei mene tällä kertaa vinoon..

Sydämen yläpuolelle laitoin pienet merkit seinään lyijykynällä,

että osasin asetella kaaret oikeisiin kohtiin.

Tulin ylhäältä alas,

hitaasti ja varovasti,

samalla toisella kädellä vetäen alustaa alaspäin,

ja toisella kädellä talouspaperin kanssa 

tasoittelin ilmakuplia pois.

Ja sitten ihmettelin,

kun se lopulta kaiken jännittämisen jälkeen,

olikin niin helposti paikallaan!

Musta siitä tuli aika kiva.

Oikein muutahan tuohon seinälle ei voisi laittaa kuin tarraa,

kun jääkaappi aukeaa sitä päin.

Hih!

p.s.

Ja nyt voisin mennä pyyhkimään ne merkit pois pyyhekumilla,

kun kerran vielä muistan että ne jäi sinne.. ;-)