Seinätarra

Mulla joskus kestää jotkut jutut suunnilleen ikuisuuden.

Esimerkiksi tämä seinätarra..

..se odotti mieleni rohkaisua useita viikkoja.

Tarrat ovat nimittäin joskus tosi vaikeita! 

Ihan totta, väliin jää ilmaa ja menee vinoon ja repeilee ja ja..

Joten muhittelin tätä mielessäni aika pitkään.

Löysin tämän tarran paikallisesta sisustusliikkeestä hintaan 5,90 

Seinä on puhdistettu, 

ja olen mitannut sydämen muotoisen tarran oikean paikan

ottamalla mittaa vieressä olevasta ikkunasta.

Ettei mene tällä kertaa vinoon..

Sydämen yläpuolelle laitoin pienet merkit seinään lyijykynällä,

että osasin asetella kaaret oikeisiin kohtiin.

Tulin ylhäältä alas,

hitaasti ja varovasti,

samalla toisella kädellä vetäen alustaa alaspäin,

ja toisella kädellä talouspaperin kanssa 

tasoittelin ilmakuplia pois.

Ja sitten ihmettelin,

kun se lopulta kaiken jännittämisen jälkeen,

olikin niin helposti paikallaan!

Musta siitä tuli aika kiva.

Oikein muutahan tuohon seinälle ei voisi laittaa kuin tarraa,

kun jääkaappi aukeaa sitä päin.

Hih!

p.s.

Ja nyt voisin mennä pyyhkimään ne merkit pois pyyhekumilla,

kun kerran vielä muistan että ne jäi sinne.. ;-)

Banaanikärpäs ansa

Loppusyksystä tulee aina se aika,

kun banaanikärpäset alkavat kiusaamaan.

Muutama vuosi sitten löysin facebookista vinkin,

ansan noille inhoille otuksille.

Tarvikkeet löytyvät melkein jokaisen kodista:

Limupullo halki..

..ennen kasaamista laitetaan hiivaa,

lämmintä vettä, siirappia,

ehkä fariinisokeriakin..

..teipataan yläosa takaisin paikalleen,

mutta väärin päin..

Teen näitä muutamia ja sijoittelen pariin paikkaan keittiössä.

Jokaisessa hieman erilainen "coctail" sisällä.

Joissakin on enemmän hiivaa kuin toisissa,

yhteen laitoin vain siirappia ja fariinisokeria, 

ja sekin oli aika suosittu pikkukärpästen mielestä.

Yhden laitan aina kompostiroskiksen viereen roskiskaappiin,

niin eksyvät sitten pulloon helpommin kuin roskiksen ympärille pörräämään.

Ideahan tässä on sellainen, että ne löytävät tiensä kyllä pulloon,

mutta eivät sitten enää pois sieltä.

Huh hellettä!

Huh hellettä!

Sitä on piisannut koko maassa.

Joko sitä on viitisen viikkoa ollutkin,

ja ilmeisesti pari viikkoa ainakin vielä.

Uskomatonta kyllä.

Ja raskasta.

Jos tekis mitään niin eihän siinä sitten mitään,

mutta aika harva voi viikkokausia olla tekemättä mitään ;-)

Varsinkaan minä..

Viime aikoina aika on mennyt lähinnä näiden kanssa:

Mansikat, mustikat ja vadelmat on jo pakkasessa,

nyt aamulla tai illalla yritän aina muutaman tunnin olla pensaissa.

Ihan puskissa siis.

Kerään punaset viinimarjat puhtaina pakkaseen,

sieltä sitten talven mittaan vitamiineiksi aamuiseen smoothieen.

Kylhän ne "nippuina" keräisi paljon nopeammin..

Monta tuntia menee helposti muutamassa litrassa.

Mutta on ne sen arvoisia!

Ja sitten on tuo meidän mökki.

Eli "huvimaja" joka on tulossa tuohon pihalle.

Ulkoa ja sisältä oon maalannut niin,

että siirryn auringon mukaan aina varjoisalle puolelle.

Nyt on ikkunat vuorossa,

ne voi maalata onneksi verstaalla.

Siellä ei oo kun ehkä 26 astetta (?).

Ikkunat on meidän talon vanhat.

On ne kauniit!

On mulla pikkasen jotakin muutakin tehtynä,

siitä sitten myöhemmin lisää.. ;-)

Mallinukke / sovitusnukke omilla muodoilla

(LISÄYS: loppuun laitettu muutama vinkki)


Tää on taas niin sarjassamme

"seikkailuni pinterestissä".

Sain päähäni tehdä sovitusnuken itselleni,

ihan omilla muodoilla ja poimuilla.

Ja edullisesti tietysti.

Aikamoisen seikkailun jälkeen löysin alkuperäisen ohjeen,

se löytyi Burdan sivuilta ja sinne pääsee tästä:

http://www.burdastyle.de/anleitungen/how-to/wie-geht-eigentlich--eine-massbueste_aid_2704.html

Idea oli siis että vanhan t-paidan päälle laitetaan ilmastointiteippiä,

eli jesaria ja kiedotaan nainen sillä.

Mieheltä meni hommaan noin 20 minuuttia,

ja voin kertoa että hiki valui norona joka paikasta

jo siinä ajassa.

Mutta lopussa kiitos seisoo:

T-paita nousi teipatessa syystä tai toisesta,

joten kaulan lisäksi sitten myös alaosaan laitettiin

kelmua jatkamaan..

Seuraavaksi sitten leikattiin selkä auki,

vau mikä helpotus!

Koska olin niin hikinen, niin homma piti keskeyttää

ja torso sai kuivua seuraavaan päivään.

Sitten sitä täyttämistä,

sekä kaulan ja käsien kohtien teippaamista umpeen.

Aika vampula,

piti ihan keskittyä tekemiseen kunnolla.

Kyl se mun kropalta näyttää!

Seuraavaksi oli vuorossa lampun jalan osto,

koska sellaista ei löytynyt mistään nurkista.

Kierrätyskeskuksesta kolme euroa.

Tää olikin vaikein osuus.

Yritin saada torson niin täyteen ettei se painuisi mistään..

joten siitä tuli aika painava. 

Yllättävän painava.

Viisi tyynyä ja kuudeskin olisi mennyt, kai.

Täytin lattialla niin että lampun jalka jäi tuonne sisään..

Lopussa sitten pahvia sinne alle, ja 

lisää teippiä..

Pari rullaa jesaria meni kaiken kaikkiaan.

Tässä tää on valmiina..

Miehen mielestä tissit on pienemmät..??

Ja takamus on kuulemma toispuoleinen..

Puhumattakaan siitä että lopulta torsoni könöttää eteenpäin..

..mistä johtuen se on hieman epävakaa..

Mutta olenhan miekin hieman etupainoitteinen ;-) 

Nyt se on valmis,

eikun testiin vain!

J.K. testasin keskeneräiseen virkkaukseen heti tuoreeltaan. 

Oikein hyvin pystyi sovittamaan,

nuppineulat pysyy hyvin jne. 

Toinen tissi on kyllä livahtanut jostakin syystä alemmas kuin oikeasti on.. ;-)

Mutta heti sellainen fiilis että tosi hyvä kun tuli tehtyä!

LISÄYSVINKKEJÄ TEKIJÖILLE:

- varaa riittävästi aikaa

- varaa aikaa myös jäähdettelyyn

- älä siis tee kumana päivänä jotta pääset välillä ulos viloittelemaan

- varaa juotavaa, teipattana oleminen on hikistä puuhaa

- varaa teipparille kärsivällisyyttä

- älkää venyttelkö teippiä, 

eli ei suoraan rullalta se muokkaa helposti 

muotoja ei-toivottuun muotoon, 

vaan asetelkaa ne teipit paikalleen

- varaa sisälle laitettavaa pehmustetta tarpeeksi

- tää ei oo suitsait-juttu vaan vaatii sitä kärsivällisyyttä

- lopussa kiitos seisoo, eli itselle tämä on näppärä apuväline

sovitettaessa melkein mitä vain itselle tehtävää

Uh huh kuteita!

Joskus sitä saa aikaan sotkua ihan kiitettävästi! 

Työn allahan olivat vihdoin ja viimein nämä vyyhdit / kasat:

http://leenanlumous.blogspot.fi/2013/05/hamsterin-elamaa.html

Joita on siskokin käynyt setvimässä:

http://leenanlumous.blogspot.fi/2013/12/sisko-kylassa.html

Oho, kuva kääntyi,

otanpa uudestaan:

Tuossa näkyvillä tulossa olevaakin tuotosta,

Fonzin koipien alla..

..mulla on ihan pikkasen sellainen olo,

että riittääkö kude koko mattoon..

...iiiik..!

Aika monta päivää meni sitten, 

ja aikaakin vuoden verran,

ennen kuin ne vihdoin olivat tälläisiä:

Keriminen ei sujunut ihan noin vain,

piti ihmetellä ja kiroilla sotkeentuneen kuteen kanssa

useammankin kerran.

Niissä oli aika paljon solmuja,

varsinkin vihreässä.

Ne yhdistin tällä tavalla:

Sorry taas kääntyitä kuvia,

toivottavasti näistä saa selvää..

Sujauta nyt turkoosia edustava puoli kerästä läpi!

Lopputulos näyttää tältä:

Laitin kaksi eri väristä malliin,

jotta helpommin näkee mitä tein.

Liitoskohdasta tuli siisti eikä sitä työstä huomaa,

jos ei vasta varten ala tutkimaan.

Muutamasta pidemmästä jämästä tein koirille jotakin kivaa..

Kaupoissa ei edes myydä sopivan kokoisia naruja meidän koirille.

Olen näitä tehnyt jo jonkin aikaa,

niiden kestohan on rajallinen..

..tämä on ensimmäinen matonkuteesta,

aimmin olen vain ostanut paksumpaa narua.

Toinen on toisessa päässä kiinni,

ja toinen toisessa, ihan tohkeissaan.

Koirat nauttivat! 

Mummon ja äidin aarteita

Vanhemmillani kävin kylässä.

Äiti penkoi varastojaan,

ja lahjoitti mulle tälläisen:

Se on mun mummon vanha! 

Ihan täydellinen aarre! 

Sitten äiti (lankahamsteri!) löysi tälläisen ikivanhan muovikassin:

Josta löytyivät nämä,

 villaa olevat vyyhdit:

Jotain oli kuulemma ollut suunnitteilla silloin,

markka-aikaan..

Kuittikin löytyi,

ja siitä päiväys vuodelta 1981!

Kyllä mua nauratti :-D

.

.

.

.

.

..vielä ennemmän nauratti sitten kotona:

Just nyt oon niin ikionnellinen.

KIITOS äiti! 

Joulutunnelmia

Joulu on täällä taas,

ja joulun mukana tonttuparaati herkkuineen..

Sohvan nurkassa on sukan alku odottamassa..

Eino- myskyn antimia on kuusemme tänä vuonna,

se karisti jo sisälle tuodessa

joten siivo voi olla melkoinen sitten pois viedessä..

Perinteinen punainen on joka jouluinen värimme,

mieheltä on puurolautanen unohtunut.. ;-)

Nämä enkelit tein tänä vuonna keramiikassa..

..ne ovat tunnelmoineet keittiössämme jo jonkun aikaa..

Ja jottei totuus unohtuisi niin ei kaikki ole koko ajan niin viimeisen päälle..

Mutta suurimman osan aikaa kuitenkin sitä levollisuutta..

Oikein levollista ja ihanaa joulua kaikille !