Astun lumoukseen työntäessäni käteni saveen, tarttuessani siveltimeen, tunnustellessani uutta lankaa.. tämä blogi on puuhieni päiväkirja. Tervetuloa!

tiistai 11. kesäkuuta 2013

Viherpiipertäjän tunika

Minulla on äiti jonka intohimona on ollut viime vuosina
viherpiiperrys
joten aloin miettimään jotakin kivaa
kesäistä ja vihreää lahjaksi.
Päädyin sommittelemaan lehden kaltaista
tunikaan johon hommasin kaupasta
valmiin mekon.
Synttärit meni jo mutta
tämä ei menannut valmistua millään.
Osasyynä selkeästi liian myöhäinen aloitus,
varsinkin kun koukkukoko oli suuriman osan aikaa
vain tuskaiset 3,5.
Helmassa vaihdoin pariin otteeseen
isompaan jotta helma levenesi itsestään
ilman lisäyksiä.
Toimii.
Musta tästä tuli hauska,
tekisikö itselleen samanlaisen?

Tässä samaan pakettiin menevä sininen mekko
kera virkkaamani viherpiipertäjän tunikan:


Tunika yksin:


Kuvioon hain ispiraatiota mm printerestistä:


Tältä se näyttää minun päälläni:




Sini-vihreässä on jotakin niin kesäistä kauneutta!


Lanka ihanan pehmeää Baby-lankaa,
sieltä Karnaluksista:

Ja langan muut tiedot talteen:


4 kommenttia:

  1. Ompa kaunis tunika, sopii hyvin yhteen mekon kanssa.

    VastaaPoista
  2. Kiitos Leena, se on IHANA, varmasti tulee pidettyä. Olen vielä sinua sen verran tuhdimpi että tuo sininen on pieni mutta laitan alle jotakin muuta. Viherpiipertäjä.. sehän minä todellakin taidan olla, aina nyppimässä ja suunnittelemassa ja muuttelemassa jotakin ulkona.

    Kyllä omena on kauas puusta pudonnut, mun kädessä ei pysy virkkuukoukku, korkeintaan hevosohjakset saan aikaseksi. Ei voi kuin ihailla miten tuo tyttäreni osaa tehdä mitä itse haluaa.

    VastaaPoista