Hankin tohkeissani Cernit- massaa,
halusin näet kokeilla tehdä hääkakun koristeen.
Minulla ei ollut mielessänikään,
etten saisi aikaiseksi ihan kivaa mini-morsiusparia.
Se vain jännitti, että saanko näköiset..
..tätä hieman morsiammellekin vihjaisin,
että jännittää..
Morsiuspari suurielkeisesti ilmaisi
että ei sen niin väliä ole,
se on nyt pääsia että se uniikki
ja ihan heille tehty iki oma.
*hmmm..*
Olen siis tehnyt keramiikkaa vuosia,
savi on tuttu materiaali,
enkä olettanut Cernitin siitä kovin eroavan..
..väärässäpä olin!
Istuin keittiön pöydän ääressä,
valmiina ja innoissani,
esillä morsiuspari hääpukujen kuvat,
morsiammen kaupauksestakin oli kuva...
... ja massa ei vain suostunut leikkimään mun kanssa!
Se oli kovaa vaikka kuinka venyttelin ja vanuttelin,
halkeili ja murustui.
Munkin suu meni mutruun..
Lopulta kokeilin eräässä ohjeessa ollutta vinkkiä lämmittää massaa uunissa.
Lämmitin ja lämmitin ja välillä kokeilin,
eikä massa tuntunut muuttuvan miksikään.
Murustui ja halkeili..
..ja jossakin vaiheessa tajusin massan olleen uunissa jo
IHAN LIIAN KAUAN
eli se oli menettänyt muotoiltavuutensa.
KELE!
Tälläisiä kovia nykeröitä mulla vaan oli:
Peli oli menetetty,
siellä oli kaikki ihon värisetkin.
Haikeana siivosin morsiusparin valokuvat pois
ja meinasin heittää koko massan roskiin..
..kunnes satuin katsomaan muutamaa vinyylilevyä,
joita oli taivutellut tänään häihin kukkapurkeiksi..
..ja sain idean..
..sillä mustaa ja valkoista oli vielä..
Aloin tekemään vinyylilevyä,
siihenhän voisi keskelle liimata vaikka
saman valokuvan joka oli morsiusparista hääkutsussa..!
Eipä ollut sekään helppoa,
ilmeisesti käsittelin cernitiä kuin savea,
mutta ne ovat kuin ovatkin eri materiaali.
Lisäksi kädet olivat väsyneet ja edelleen massa oli kovaa.
Siis oikeasti KOVAA.
Ja sain IDEAN kokeilla vesihaudutusta..
Tiskialtaaseen niin kuumaa vettä kun hanasta tuli,
cernit massa pussiin ja pussi veteen pariksi minuutiksi..
..TOIMII..!
Nyt alkoi onnistumaan, kun massa oli pehmeää ja muotoiltavaa..
Tosin lopputulos ei ole niin ihmeellinen kuin miksi sen suunnittelin..
Hengittäkää nyt rauhallisesti ennen kuin katsotte kuvaa..
..miehenkin mielestä se näyttää ennemminkin laku-rullalta,
kuin vinyylilevyltä..
Pitänee linkata tää postaus morsiusparille,
jotta voivat rientää kauppaan ostamaan jotakin kakkunsa päälle..
Seuraavat kuvat "edestä ja takaa",
eli aika samanlainen on molemmilta puolilta..
Kämmitty mikä kämmitty!
*Ikinä enää Cernittiä*
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti