Kevättä!- virkattu paituli

Puro on ihanaa,

batick myös..

Keväiset värit veivät menneessään..

Musta nää on niiiin herkullisia:

Kokeilin aiemmin tätä samaa lankaa

kesäkassiin

joka on ollut jo paljon käytössä

vaikka lumet ovatkin vielä maassa.

Lanka on ihanaa ja pehmeää

ja helppo virkata.

Edellisestä virheestä viisastuneena

aloin tekemään sopivamman kokoista.

Tämä ihan luovalla tavalla virkattuna,

en edelleenkään osaa tehdä ohjeista..

Tein ensin yläosan

ja yhdistin ne.

Sitten vain alaspäin..

...vähän vaan jännitti että mitä tästä tulee..

Tää lanka on jotenkin vaan niin ihanaa.

Koskaan ei tiedä mitä väriä tulee seuraavaksi!

Tälläinen siitä tuli:

(aika selvästi näkee minkä mallinen nainen täällä on)

Laitoin päällekin ja mallasin.

Hyvältä tuntuu..

..tosin olin just salille lähdössä,

joten muut vaatteet ei kauheesti mätsää.

Eipä sillä väliä tässä kohtaa..

Puolikkaat hihat oli ihan ehdoton juttu,

tuntuu että jatkuvasti saapi kiskoa hihoja ylöspäin.

Kaula-aukon jätin avaraksi sillä ajatuksella,

että kesällä sieltä sitten vilahtelee

kaikki eriväriset topit...

Lopuksi vielä muistiin langan menekki:

Hexagon tunika

Joskus sitä aloittaa jotakin,

mitä ei tule lopetettua ehkä koskaan...

Innostuin hexagoneista talvella.

Väänsin niitä innoissani.

Sain aikaiseksi hexagon hameen

ja samalla innostui tekemään sille kaverin.

Suunnitelmissa oli siis

 IHAN ENSIMMÄINEN 

VIRKATTU TUNIKANI!

Kuitenkin..

...en ole kamalan tyytyväinen lopputulokseen.

Tämä näyttää juuri siltä mikä se onkin.

Eli ensimmäiseltä.

Siis siltä jonka virheistä opin.

Lisäksi sekä hameen että tunikan kanssa on lisäongelma:

painoa on tippunut kevään aikana useita kiloja

(ihan tarkoituksella kylläkin)

enkä ottanut kummankaan lopputuloksessa

ohenemista huomioon.

Koska tämä on päiväkirjani,

vastemielisyydestä tunikaa kohtaa,

postaan sen tänne.

En ole tosiaan jaksanut tehdä hihoja,

päättelemisistä puhumattakaan..

Kämmi mikä kämmi.

Tältä näyttää päällä:

Just ja just sain kuvattua ennen kun hame tippui ;-)

Ehkä ensi talvena jaksan purkaa ton tunikan,

siinä on kuitenkin ihan hyvää seiskaveikkaa..

(No nyt voin antaa itselleni luvan

 postata sen paidan 

joka valmistui niin nopeasti

että on sopivan kokoinen..)

Rakkautta, rakkautta..!

Rakkautta, rakkautta,

rakkautta on ilmassa..

Ensin rakkaudet uuniin..

Uunista ulos,

ja takaisin uuniin..

Ulos lasituspoltosta pullahtaneita..

Tää on oikeasti kaikkein minein.

Kamera huijaa..!

Pirtelöä

Tuli tarve pussukalle.

Olin joskus aiemmin äimistellyt Pirtelöä kaupassa.

Siinä oli jotakin kiehtovaa,

muttei kuitenkaan suuresti inspiroivaa.

Tällä kertaa se kuitenkin tarttui mukaan,

suurimmaksi osaksi uteliaisuudesta.

Jälleen 3,5 on koukkusuositus,

enkä edelleenkään saanut sitä ostettua.

Tosin mun nelonen on ihan huippu,

ergonominen ja ihana kädessä.

Joten sitä käytin.

Sen verran sanottakoon itse langasta,

että se on ihan jees.

Yksi ongelma oli,

ja se oli myttääntyminen.

Yleensä näet kiskon sieltä kerän keskeltä sellaisen pienen mytyn,

selvittelen sen ja aloitan siis sieltä keskeltä.

Jostakin syystä loppua kohden kuitenkin lanka oli keritty jotenkin oudosti.

Se ei tullut sisältä otettuna nätisti,

vaan paakkuuntui ja takkusi.

Alkoi ihan suomeksi sanottuna melkein vi****maan.

Joten suosittelen lämpimästi

tämän langan kohdalla

muillekin..

..kerikää keräksi päältä päin.

Selviää huomattavasti helpommalla!

Tälläinen pussukka siitä sitten tuli.

Tarkasti mitoitettu harjalle, hiustenkuivaajalle,

rasvalle ja parille muulle pikkujutulle..

..tämä satsi siirtyy hallikassiin.

Ja vaikka tosiaan ehkä tässä tapauksessa perustasku olisi ollut käytännöllisempi,

en edelleenkään voinut poiketa spiraalimuodosta..

Kaiken kaikkiaan aika kiva lanka,

bambu tekee siitä miellyttävän käsitellä.

Eikä tuossa ulkonäössäkään mitään vikaa ole.

Jotenkin väriläiskät ovat juuri oikean kokoisia,

eivät valtaa lankaa kokonaan.

Isoäidinneliö tiskirätti

Joku buumi on tehdä itse tiskirättejä,

ihmiset tekee toooosi kivoja.

Olen ihan lääpälläni niitä katsellut.

Ja kun törmäsin kaupassa itsekin bambu - lankaan,

ja vielä oman väriseen, niin eihän siinä sitten muuta voinut

kun ottaa se mukaan.

Kotona vasta huomasin 

että mulla ei todellakaan ole sopivaa koukkua.

Miten se voikin olla mahdollista,

koska niitä on mulla oikeasti paljon...?

Mietin mallia ja päädyin isoäidin neliöön..

Sillä vaikka en muista mummon koskaan virkanneen,

niin tämä ruudukko tuo mummon kuitenkin mieleeni.

Niin elävästi, kun hän vielä olisi luonani.

Surruttelin sitten menemään nelosella,

vaikka se puoli milliä olikin liian iso.

Tulee ainakin kuohkeaa jälkeä!

Mietin että milloin lopettaa,

melkein koko kerän nakutin menemään.

Tulitikkurasioita ei ole koskaan käsillä kun tarvittaisiin.

Omppu saa ajaa samaa asiaa..

Pikkasen fiilistelyitä..

Tästä voisi vaikka tehdä kesäneuleen,

tuntui niin mukavan pehmoiselta..

Tässä sitten märäksi kasteltuna ja kuivemmaksi puristettuna.

Yllätyin itsekin kuinka hyvältä rätti tuntui!

Ihan eri kun joku nimeltä mainitsematon jota on tullut ostettua.

Eikä tuo pahalta näytä hanan päälläkään..

(huomatkaa kuinka tiskiharjakin mätsää nyt yhteen)

Oikeasti rätin paikka on tiskikaapin ovessa,

mies heti kommentoi jos jätän hanan päälle.

Mutta eihän sitä kukaan täältä näe?

Saiskohan sapiskaa jos jättäisi tämän vain näin rennosti altaan reunalle?

Jalanjälki

Mietin tässä kerran,

että kuinkahan monta vuotta

on tullut harrastettua keramiikkaa..

..enkä taida olla kokeillut alilasitusta kertaakaan.

Jo oli aika.

Alilasituksessa lasitetaan varsinaisen lasituksen alle.

Kuvassa siis valmiiksi raakapoltettu työ:

Värjäsin kirjaimet mustalla alilasitteella.

Tuli sotkuista joten pyyhin ylimääräiset pois.

Pyyhkiminen antoi kivan pinnan sinne sun tänne työtä.

Lopuksi lasitin värittömällä lasitteella.

Juu, tykkäsin että onnistui!

Buuuu...!

Aika usein aloitan saven kanssa ilman ajatusta.

Annan saven johdattaa,

seuraan sitä,

katson mitä tapahtuu

ja miten savi alkaa muotoutumaan käsissäni..

Tämä on yksi niitä töistä.

Tehty ilman ajatusta,

melkeinpä ilman aivoja.

Herra Buu!

Sieraimet ;-)

Juu juu, Herra Buu on majakko!

Usko tai älä!