Joskus sitä aloittaa jotakin,
mitä ei tule lopetettua ehkä koskaan...
Innostuin hexagoneista talvella.
Väänsin niitä innoissani.
Sain aikaiseksi hexagon hameen
ja samalla innostui tekemään sille kaverin.
Suunnitelmissa oli siis
IHAN ENSIMMÄINEN
VIRKATTU TUNIKANI!
Kuitenkin..
...en ole kamalan tyytyväinen lopputulokseen.
Tämä näyttää juuri siltä mikä se onkin.
Eli ensimmäiseltä.
Siis siltä jonka virheistä opin.
Lisäksi sekä hameen että tunikan kanssa on lisäongelma:
painoa on tippunut kevään aikana useita kiloja
(ihan tarkoituksella kylläkin)
enkä ottanut kummankaan lopputuloksessa
ohenemista huomioon.
Koska tämä on päiväkirjani,
vastemielisyydestä tunikaa kohtaa,
postaan sen tänne.
En ole tosiaan jaksanut tehdä hihoja,
päättelemisistä puhumattakaan..
Kämmi mikä kämmi.
Tältä näyttää päällä:
Just ja just sain kuvattua ennen kun hame tippui ;-)
Ehkä ensi talvena jaksan purkaa ton tunikan,
siinä on kuitenkin ihan hyvää seiskaveikkaa..
(No nyt voin antaa itselleni luvan
postata sen paidan
joka valmistui niin nopeasti
että on sopivan kokoinen..)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti