Tuparit kertaa kaksi tuloillaan.
Mietin mitä antaisin.
Jotakin käytännöllistä,
jotakin minkä voi heittää pois hyvällä omalla tunnolla
jos ei vaikka tykkäisikään..
Idea alkoi hahmottumaan..
En ole aikoihin ihastellut vinyyleitä.
Niissä on niin tunnelmaa!
Aivan eri asia kuin CD;t
puhumattakaan musiikista joka on olemassa
vain koneen kovalevyllä.
Myönnän ihastelleeni ja hiplanneeni näitä jonkun aikaa...
Tuumasta toimeen.
Uuni sataselle ja jännittämään..
...onnistuuko vai joutuuko uuni pesuun?
Kyllä vain,
muutamassa minuutissa levy on lämmennyt.
Kevyesti painamalla painuu keskiosa alas.
Kulho on valmis!
Tarvitsin kaksi kappaletta:
Kuten aina,
musta on vaikea kuvattava.
Vinyylien tunnelma on silti edelleen olemassa.
Tyhjä kulho ois vähän tyhmä juttu?
Jotakin pehmeää..?
Bambu- tiskirättejä.
Niitähän tarvii jokainen!
Ja isoäidin neliöistä tietenkin..
Itselleni tein vaaleanpunaiset.
Lahjuksien saajat eivät niitä ehkä arvostaisi.
Mustassa isoäidin neliössä on jännää tunnelmaa...
Päiväkirjan pitämisellä on puolensa.
Saan heittää huoletta hoito-ohjeet roskiin.
Lauantai-iltapäivän puuhaa..
Pidin hauskaa,
fiilistelin ja hion tätä hommaa..
Näistä tuli jotenkin aika hauskoja.
Kulhoihin odottamaan hetkeä,
että muistan ostaa sellofaania..
Toivottavasti kelpaavat.
Myönnän että itselleni tämä oli kiva prokkis!
Ihania vinyylivuokia ja tiskirätit niin tyylikkäitä!
VastaaPoistaKiitos margsan! Täytyy myöntää että siskoni innostui myöskin näistä ne nähtyään ja alkoi metsästää vinyyleitä ;-)
PoistaKaunis, tyylikäs kokonaisuus!
VastaaPoistaKiitos Ingi!
PoistaTässähä herää ihan omakin halua tehdä ja kokeilla pitkästä aikaa kaikenlaita! :3
VastaaPoistaNoi on kyl upean näköisiä. Pitää varmaan joku kerta tulla katsomaan! ;)
Voi Katri, noi ei oo enää täällä vaan lähtivät maailmalle. Mutta olet silti aina tervetullut :-)
Poista