Sukkasatu

Olipa kerran tyttö jolla oli käsityötunnilla

peukalo keskellä kämmentä.

Tyttö yritti ja yritti..

...mutta mikään ei tuntunut onnistuvan.

Villasukkaakaan ei tyttö saanut aikaiseksi.

Onneksi tytöllä oli mummo,

joka valmisti villasukkia tarpeen mukaan.

Tuli päivä jolloin mummo unohti miten kantapää tehdään.

Tyttö oli kasvanut naiseksi ja äidiksi,

ja yhtenä talvena sitkutteli kolmet sukat kasvaville pojilleen.

Tämän jälkeen tytön äiti sai oman sukkatehtaansa valmiiksi,

ja tyttö saattoi rentoutua.

Sukkia tuli joka joulu.

Onnenpäiviä.

Kului 10 vuotta.

Ja eräänä päivänä tyttö tunsi sisällään lankojen kutsun...

Vaikka puikoilta ja koukuilta valmistui vaikka mitä,

siihen sukkaan ei kuitenkaan arvannut tarttua..

Kunnes langankuluttajien pikkujouluissa sai joulupaketissa

kaksi aivan ihanan väristä lankaa..

..sukkalankaa...

Sukka jäi kesken,

tuli iso turhauma.

Tyttö tajusi miten paljon pääteltävää,

ja kun purettavaakin tuli..

..tyttö nakkasi keskeneräisen työn käsityökorin pohjalle..

Mutta tällä kertaa ei antanut periksi,

vaan haki kaupasta uuden kerän lankaa..

Vaan mitä kävikään..

Kaksi sukkaa tuli, mutta ohjeen mukaan tehtyinä ne olivat kuitenkin aivan liian suuret!

Tyttö purki suutuksissaan valmiit sukat ennen kuin ehti edes kuvaamaan..

Hengitti hetken.

Mietti millaiset sukat oikeasti haluaisi.

Ja alkoi tekemään..

Kyllä siinä melkein joulu meni..

Mutta palmikkosukat valmistuivat kuitenkin!

Ja ne on IHANAT tytön mielestä!

Kyllä näiden kanssa voi olla.

Tyttö heitti valokuviin hieman sinistä,

koska se on viikon haaste käsityöblogissa,

ja koska näin muistaa tulevaisuudessakin..

..että nämä on NE ensimmäiset,

joulun sukat..

Nyt tyttö ei tunne itseään enää sukattomaksi tytöksi,

vaan naiseksi joka osaa tarvittaessa tehdä sukkansa.

Ja nyt voi käydä niiden aiemmin hylättyjenkin kimppuun,

luottavaisena siitä että ne valmistuvat...

Ja tämän sadun omistan äidilleni,

tuolle tuotteliaalle sukan tekijälle

joka on pitänyt vuosia tyttärensä ja tämän perheen

jalat lämpiminä...

...KIITOS ÄITI!

Sadunomaista tulevaa vuotta blogissa pistäytyjille!