Tunikaa pukkaa vaan..

"Eurokankaan palalaarista moi!

Ompelijani ei halunnut enää uhrata ihanuuksia testeihin,

joten meistä joista piti tulla harjoittelu-legginssit tulikin tunika!"

NYT on massulle tilaa!

Ei sitä piilottaa voi,

muttei sitä korostaakaan tarvitse ;-)

Juu, toimii!

Vähän pidempää hihaa jo,

kun alkaa olla viileitäkin päiviä.

Minä, joka aina olen ollut sitä mieltä, 

että

"Paree sinnepäin kun ei ollenkaan"

alankin olla aikamoinen milliville tässä ompelutouhussa.

Ärsytti kun en kankaan vähyyden vuoksi voinut kohdistella,

seikka jota en ole ennen edes huomioinut millään lailla.

Kangasta ei riittänyt edes kaula-aukkoon,

johon olisin halunnut. 

Resori on ehkä pikkaisen silmiin pistävä?

Tää legginsi-kankaaksi suunniteltu onkin aika kiva tunikassakin.

Taskut pelittää muuten joka kerta paremmin ja paremmin!

Ja se lappukin menee saumuriin aina vaan vähemmillä miettimisillä.

Helman olen vain kääntänyt ja ommellut peittarilla.

Se tahtoo kääntyä helposti.

Pitäisiköhän siihen tehdä kuitenkin ihan kunnon käänne?

No nyt käyn sen edellisen työn kimppuun,

sen josta tuli ihan liian iso..

..jos saisin pienennettyä s-o-p-i-v-a-k-s-i...

.

.

.

.

.

.

.

.

....paitsi että tää jatkuukin...

.

.

.

.

.

Laitin tuon tunikan heti kauppareissulle,

ja kas vain,

tuntuikin jotenkin oudolta...

...liian lyhyeltä!

Mietin että mitä ihmettä..

ja muistinkin että olin laskenut tän pituuden niin,

että tässä olisi pussihelma!

Joten purkuun meni helma..

MIKSI siis MIKSI peittarin tikki purkaantuu niin helposti,

silloin kun sen EI tarvitse purkaantua...

..eikä millään silloin kun tarvitsee..??!!

No joo,

loppukuvat:

Tälläinen siitä sitten lopulta tuli!

Pysyy helma alhaalla.

Hymyilyttääkin vaikka kello on jo vaikka mitä,

ja perhe ruokkimatta ;-)

No kokkailemaan 

ja 

harjoitukset jatkuu myöhemmin!